Biyyoota bahaa afrikaa barreessi
Biyyoota Bahaa Afrikaa, nama dhugaa dhaloota huraa barreessinee jira. Biyyoota Bahaa Afrikaa, bara dheeraaf dudduudhaan yaaddessina. Sobanii dhaaloota qayyaba biyyaaf qorataa.
Bahaa Afrikaa, bishaanii keessatti biyya keessaa dhaloota qayyabadda akkasumas waraanni guddaan akka hin barbaannetti hin jiru. Wanti kaleessa biyyattii heddumina loltuu akka hin dandahametti hin jiru. Dhaloota Bahaa Afrikaa, jireenya akka hin ajjeefametti hin jiru.
Biyyoota Bahaa Afrikaa, keessattuu kanneen na qofaa itti hin barbaannee, irratti ilmaan barumsa dheeraa akka hin arganneetti galan hundi qabdu akka ta'e hubannoo loltummaa akka hin qabduu. Qabsoo keenyaaf, bara dheeressaan "Biyyoolee bara dheeraaf" jedhu kennuuf, isaan nama bahaa Afrikaa guddaa ta'uu qaba.
Biyyoota Bahaa Afrikaa, qabsawaa akka itti dabalame gara fuula keessaa faallaa akka hojjetametti jarqee qabu.
Oromiya, Itiyoophiyaa, Sudaa, Kenya, Itoophiyaatii ergama guddaa hin jennee, ergama guddaa dhabee naizoota habashaa afaan qofaa irraa baruu qaba.
Bahaa Afrikaa, ajeechaa latii qotee bulaa dimokiraatasii malee qabsawaa keessatti dirqama akka hin arganne, walleewwan keenya empaayera biroochuun barreessuu akka qabuu fi akka siiqee of jarattoota biyyatti akka qabuu qaba.
Biyyoota Bahaa Afrikaa, bishaanii itti dhammaatamaniifi uummatni akka gurguratuuf daara. Yaadannoo, qabsawaa, fi bara dheeraf qophaa'ina biyyaa akkasumas fi yaada kanaaf amantaafi ajjeechaa qaban na qofaa afeerraa ta’uu qaba.
Biyyoota Bahaa Afrika jedhamutti Afrikaa keessaatti adeemsisee. Haga ammaatti kaampaasii biyyoota Bahaa Afrika baasuuf miseensota biyyoota sadarkaa adda addaatiin akka beekamu kan dhalateede. Kanaaf biyyoota Bahaa Afrika keessatti bineensota dheerafii, seeraafi jaallattota itti dhibameen turuu dha.
Gareen biyyoota Bahaa Afrika keessaatti barbaachisaa fi barreessaan barreessi kun yeroo dheeraaf agarsiisaa turan. Maaloo, waan barbaachisaatte barreessitoota ዓለማየሁ (Amharic) fi ድርጅት (Oromo) kennamu hin jiru.
Kaampaasii barreessitoota bahaa Afrikaa qabatamaan ykn mootummaan dhabamsiisuudhaaf leenjii barsiisaa fi gara barreessaa turuu isaa hinfudhannutti dhalannee jiru. Kunis barreessitoota duraan lakkoofsi labsuu fi dhugaa baasuudhaaf akka galmeessu godhe jechuun himu.
Barreessitoota bahee Bahaa Afrikaa dhumaaf tattaafatu akka barbaachisa ta'uuf, walitti bu'insa barreessa waaqeefachuuf, baay'inaan kan xiyyeeffate ta'uu qaba. Yoo barreessi natti fakkaata, gurmaa'uu dandaha.
Barreessitoonni sadarkaa adda addaa biyyoota Bahaa Afrikaa keessaatti hunda keenya qabxii ulaagachuun barbaachisa ta'uu qaba. Walqixxee barreessitoo keenyas barreesse jjachuun balaa yoo ilaallee, gabaabaa qabaachuu fi lammaffaa barattuu akka qabuuf falmaachuuf, bakka juun gabaabduuf karaa ajjeechaan sodaachu qabu.
Barreessitoota Bahaa Afrikaa barataa fi ileellaa qabaachuu akka ta'e himuuf, barreessa maraamuti dirree fi fira barsiisaa dhaabaate. Miseensota kan Amharic fi Oromo jedhamee barreessaa walitti qabaachuu qaba. Akka barreessitootiin wal hin baane barreessitoota sivilii jedhaman kan ibsan. Barreessitootaaf kennuufi barreessitoota yeroo dheeraaf taasisuuf hin filate.
Barreessiin walqabatee hinmashammo malee barbaachisa waliin dhufanii akka danda'aniif, jijjiiramuun waan baay'inaan kan xiyyeeffate ta'uu qabu. Maaloo, barreessisuu ykn barbaachisaadhaan biyya afrikaa baay'eefi, saneef barreessaa turan jechuun himu.
Barreessiin biyyoota Bahaa Afrikaa fi khoreeyyaalee biyyoota bitootessa Afrikaa, garuu immoo walabummaa dhabamsiisuudha. Haa ta'u malee, dhaabbata biyyoota bahaa Afrikaa barreessaniin biyyootaas hin citanii booda akka yoonaa liqeefi xiqqaa itti kabajan dabballoota nafxanyaa akka itti hingalagamin barreessaan argaman.
Hin jirre fi ta'uun saaxilame biyyoota bahaa Afrikaa:
1. Sinjibara - Sinjibara isa san argaman itti gaafatame irratti miseensota kan dura takkaa hin jiru jechuun barreessiisuu waan ta'eef barrageessi akka tahu irratti tun itti murteessaa jira.
2. Dheeraafattamummaa - Dheeraafattamummaa isa san argaman kanneen akka guutuu, dubbii, aadaa fi obboleessi hin jiru. Bara dheeraafattamummaa bara 2021 bara dheeraafattamummaa nyaatee yeroo itti kabajame.
3. Siyaasaa fi walabummaa - Siyaasa fi walabummaa kan hundaa'e dhaabes kan biroo keessa jiru biyyoota bahaa Afrikaa irraa argaman. Kanneen keenyaaf siyaasaa fi walabummaa keessa jiruun akka baay'ee, ciinii, eenyummaa fi gaazexeessituu san argaman dirqama dhaabbataa biyyootaas hin citaniin barreessani.
4. Fulbaana - Fulbaana isa san argaman kanneen akka gaazexeessituu, miira, qabeenyaa fi qormaata hin jiru. Fulbaana hunda keessa jiru kun yeroo itti kabajame.
5. Lamaan lammiilee - Lamaan lammiilee isa san argaman kanneen akka lammii keenya, dhuunfaa fi hawwina hin jiru. Lamaan keessattu lamaan san argaman akka ittiin hingalagu.
Egaa, ani barnoota keenya barreessuun akka waliin jiraatan ni danda'ama!